Päivät ovat lyhentyneet pitkään, syyspäivän tasaus oli jo syyskuussa, pimeyttä kohti mennään. Mutta ei hätää, reilun kahden kuukauden päästä joulu on vietetty ja päivät alkavat taas pitenemään 🙂

Yhteenvetona menneestä kesästä voisi sanoa, että alkukesän kylmien ja sateiden jälkeen saapui yli 20 päivää kestänyt helleputki ja ainakin täällä Hämeessä elokuu sekä syyskuun alku olivat kuivia. Yksityistiet ovat kesän jäljiltä kohtuukunnossa, jos niitä on alkukesästä asiallisesti hoidettu. Nyt on kulutuskerroksen lisäyksen ja lanauksen aika ja aurauskepitkin pitäisi kaivaa liiteristä esiin ja laittaa paikoilleen. Onhan myös muistettu sopia urakoitsijan kanssa tien talviauraaminen ja tarpeen mukainen hiekoittaminen, ettei pääse hanget ja liukkaat yllättämään?

Täällä toimiston puolella jatkuvat nämä tavalliset paperityöt, muistutellaan vielä viimeisiä matti myöhäisiä maksamaan tiemaksunsa ja niputetaan tiliotteita mappiin.
Ja onhan noissa pimenevissä illoissa hyvätkin puolensa, tulee poltettua noita tunnelmavaloja omaksi ja muidenkin iloksi. Eli valon keskeltä pimeyttä kohti, heijastimet heilumaan ja varovaisuutta liikenteessä!

Nyt se on sitten kesän huippukin jo ylitetty, vaan kovin lämmintä alkukesää ei ole saatu viettää. Mutta ehkäpä se siitä vielä paranee heinäkuun helteiksi ja elokuun kuutamoöiksi 🙂

Kokoukset on tiekunnissa lähes tulkoon pidetty, muutama jäljellä. Seuraavaksi keskitytään kirjanpidon ajantasaistamiseen ja tiemaksujen seurantaan. Ehkä joitain päiviä myös on, ettei näitä asioita ajatella ollenkaan ja lomaillaan vaan.

Jatketaan auringon ja lämmön kalastelua, itse kukin omalla tyylillään!

Talvesta tulikin tänä vuonna vaatimattomampi, mitä ollaan muutaman vuoden totuttu. Vettä sataa tätäkin kirjoittaessa ja lumesta ei juurikaan ole tietoa. Vesisateet ovat rasittaneet myös yksityisiä sorateitä, saa nähdä, mitä vaurioita kevään mittaan vielä paljastuu.
Päivät pitenevät isoilla harppauksilla, mutta katse on nyt pidettävä pääasiassa tietokoneen näytöllä. Vielä viime rykäykset tilinpäätöksiä ja samalla ohjelmoidaan ja pidetään kokouksia. Tiekokouksilla on tänäkin vuonna pohdittavinaan oman tien kunnossapitäviä toimenpiteitä, niistä kun ei kuitenkaan voi laistaa. Muuten korjausvelka kasvaa ja aiheuttaa tulevaisuudessa isompia investointeja, kun kerralla pitää tehdä enemmän. Joka vuosi kun satsataan sopivasti, ei tule kerralla isompaa paikattavaa.

Ainakin omilla nurkilla tuntuu routa menneen jonkin verran syvälle sorateillä, sen verran poukkoilevaa on tuo liikkuminen autolla. Perusparannuksetkin saa monessa tiekunnassa haudata odottamaan parempia aikoja valtion budjetin avustusten pienentyessä olemattomiin. Yhä pienenevä potti yksityisteidemme harkinnanvaraisiin avustuksiin on tänä vuonna vain 6,8 miljoonaa euroa kun summa oli viime vuonna 8,5 miljoonaa. Tieyhdistyksen laskelmien mukaan kestävä taso yksityistieavustuksille olisi 25 miljoonaa euroa, joten odotettavissa on lievää alamäkeä ja isoja kuoppia yksityisteiden maailmaan.

On tainnut eurot jäädä pyörimään mielenpäälle tilinpäätöksiä tehdessä 🙂 Tästä nyt on kuitenkin jatkettava nousevien kustannusten paineessa, yksityistieverkossakin. Odotellaan silti innolla kevään etenemistä ja auringon nousua yhä korkeammalle ja otetaan sieltä energiat talteen niin itselle kuin myös sähköverkkoon. Se on vaan otettava vastaan, mitä annetaan.

Päivät ovat lyhentyneet jo pitkään, syyspäivän tasaus oli menneenä sunnuntaina 22.9.2024. Syyspäiväntasauksena Maa on kiertoradallaan kohdassa, jossa päivä ja yö ovat kaikkialla suunnilleen saman pituiset. Tästä mennään sitten edelleen lyhenevää päivää kohti aina joulukuun kolmannelle viikolle asti, jolloin on talvipäivänseisaus ja vuoden lyhyin päivä.

Niin se kesä taas meni että vilahti, lämpimämpänä kuin koskaan. Riippuu vähän missä ollaan, mutta tällä kohtaa Hämettä tuntui, että sateet kiertelivät muualla ja runsain sademäärä kertyi vasta tässä syyskuun puolivälissä, kun viikonlopun aikana satoi noin 70 mm parin päivän aikana. Mutta sekin on jo imeytynyt ja kuivan myötä soratietkin pysyivät hyvässä kunnossa koko kesän.

Talven tuloon on joka tapauksessa varauduttava, täällä etelässäkin. Vielä ehtii lanata tiet talvikuntoon. Onhan myös muistettu sopia urakoitsijan kanssa tien talviauraaminen ja tarpeen mukainen hiekoittaminen, ettei pääse hanget ja liukkaat yllättämään?

Täällä toimiston puolella jatkuvat nämä tavalliset paperityöt, muistutellaan vielä viimeisiä matti myöhäisiä maksamaan tiemaksunsa ja niputetaan tiliotteita mappiin.
Ja onhan noissa pimenevissä illoissa hyvätkin puolensa, tulee poltettua noita tunnelmavaloja omaksi ja muidenkin iloksi. Eli valon keskeltä pimeyttä kohti, heijastimet heilumaan ja varovaisuutta liikenteessä!

Talvi tuli tänne eteläänkin jo varhain, pysyvä lumi satoi loka-marraskuun vaihteessa. Lunta on riittänyt näihin päiviin, tilapäistä lämpenemistä on nyt havaittu ja hanget ovat hieman laskeneet. Mutta ilmeisimmin talvi pitää vielä pintansa ja aurattavaa riittää vielä.

Täällä toimiston puolella on valmisteltu tilinpäätöksiä ja kokouksia suunnitellaan pidettäviksi hyvissä ajoin. Monen tiekunnan puolesta harmittaa tuo valtion budjetissa tehty leikkaus perusparannusavustuksiin. Korotettu avustusprosentti on voimassa 2025 loppuun, mutta jos ei ole annettavaa, niin moni remontti jää toteutumatta hyvistä suunnitelmista huolimatta.

Suomen yksityistieverkko on kilometreissä mitattuna (360.000) moninkertainen verrattuna julkisesti verovaroin ylläpidettyyn tieverkkoon (40.000). Valtion verotulot (polttoaineen valmistevero, ajoneuvovero, autovero, alv) tieliikenteestä kerätyistä erilaisista veroista on noin 8,2 miljardia euroa (2022). Valtio käyttää vuosittain noin 2 miljardia euroa liikenneverkkojen ylläpitoon ja kehittämiseen (2019)*
Vuoden 2023 budjetissa yksityisteiden perusparannuksiin oli osoitettu 13 miljoonaa euroa ja lisäksi 10 miljoonaa euroa huoltovarmuuden ja puun saatavuuden varmistamiseen yksityisteille, eli yhteensä 23 miljoonaa euroa. Tämän vuoden budjetin säästötoimenpiteet pudottivat avustussumman 8,5 miljoonaan euroon. Jotta korjausvelkaa pystyttäisiin tehokkaasti vähentämään, tarvittaisiin noin 40 miljoonan rahoitusta vuosittain.

8,2 miljardia on 8200 miljoonaa euroa… Tästä palautuu tieverkollemme 20 miljoonaa (500 e/km), yksityisteiden perusparannusavustuksiin 8,5 miljoonaa 23,61 e/km)… Vertailun vuoksi hyvinvointialueiden rahoitus on 24,1 miljardia vuodelle 2024, eli tienkäyttäjiltä perityt maksut kattaisivat noin kolmasosan koko sotealan menoista.

On tainnut eurot jäädä pyörimään mielenpäälle tilinpäätöksiä tehdessä 🙂 Tästä nyt on kuitenkin jatkettava yhä nousevien kustannusten paineessa, yksityistieverkossakin. Odotellaan innolla kevään etenemistä ja auringon nousua yhä korkeammalle ja otetaan sieltä energiat talteen niin itselle kuin myös sähköverkkoon. Se on vaan otettava vastaan, mitä annetaan.

*Autoalan tiedotuskeskus