Vuosi vaihtui ja yksi sen kuukausistakin tätä kirjoittaessa on jo mennyt

Talvi tuli tänne eteläänkin jo varhain, pysyvä lumi satoi loka-marraskuun vaihteessa. Lunta on riittänyt näihin päiviin, tilapäistä lämpenemistä on nyt havaittu ja hanget ovat hieman laskeneet. Mutta ilmeisimmin talvi pitää vielä pintansa ja aurattavaa riittää vielä.

Täällä toimiston puolella on valmisteltu tilinpäätöksiä ja kokouksia suunnitellaan pidettäviksi hyvissä ajoin. Monen tiekunnan puolesta harmittaa tuo valtion budjetissa tehty leikkaus perusparannusavustuksiin. Korotettu avustusprosentti on voimassa 2025 loppuun, mutta jos ei ole annettavaa, niin moni remontti jää toteutumatta hyvistä suunnitelmista huolimatta.

Suomen yksityistieverkko on kilometreissä mitattuna (360.000) moninkertainen verrattuna julkisesti verovaroin ylläpidettyyn tieverkkoon (40.000). Valtion verotulot (polttoaineen valmistevero, ajoneuvovero, autovero, alv) tieliikenteestä kerätyistä erilaisista veroista on noin 8,2 miljardia euroa (2022). Valtio käyttää vuosittain noin 2 miljardia euroa liikenneverkkojen ylläpitoon ja kehittämiseen (2019)*
Vuoden 2023 budjetissa yksityisteiden perusparannuksiin oli osoitettu 13 miljoonaa euroa ja lisäksi 10 miljoonaa euroa huoltovarmuuden ja puun saatavuuden varmistamiseen yksityisteille, eli yhteensä 23 miljoonaa euroa. Tämän vuoden budjetin säästötoimenpiteet pudottivat avustussumman 8,5 miljoonaan euroon. Jotta korjausvelkaa pystyttäisiin tehokkaasti vähentämään, tarvittaisiin noin 40 miljoonan rahoitusta vuosittain.

8,2 miljardia on 8200 miljoonaa euroa… Tästä palautuu tieverkollemme 20 miljoonaa (500 e/km), yksityisteiden perusparannusavustuksiin 8,5 miljoonaa 23,61 e/km)… Vertailun vuoksi hyvinvointialueiden rahoitus on 24,1 miljardia vuodelle 2024, eli tienkäyttäjiltä perityt maksut kattaisivat noin kolmasosan koko sotealan menoista.

On tainnut eurot jäädä pyörimään mielenpäälle tilinpäätöksiä tehdessä 🙂 Tästä nyt on kuitenkin jatkettava yhä nousevien kustannusten paineessa, yksityistieverkossakin. Odotellaan innolla kevään etenemistä ja auringon nousua yhä korkeammalle ja otetaan sieltä energiat talteen niin itselle kuin myös sähköverkkoon. Se on vaan otettava vastaan, mitä annetaan.

*Autoalan tiedotuskeskus

Yksityistieavustuksia uhataan jättileikkauksella

Yksityistieavustuksia uhataan jättileikkauksella

Suomen Tieyhdistys esittää vakavan huolensa valtion yksityistieavustuksiin kohdistuvasta leikkauksista. Vuodelle 2024 hallitus esittää 8,5 miljoonan euron rahoitusta, joka leikkaisi yksityisteiden avustuksista 63 prosenttia vuoden 2023 tasoon verrattuna.

Vuoden 2023 budjetissa yksityisteiden perusparannuksiin on osoitettu 13 milj. euroa ja lisäksi 10 milj. euroa huoltovarmuuden ja puun saatavuuden varmistamiseen yksityisteille eli yhteensä 23 milj. euroa.

– Ensi vuonna tilanne tulee olemaan karmea ja moni suunniteltu hanke pysähtyy rahan puutteessa. Huonokuntoisille silloille joudutaan laittamaan tiukkoja painorajoituksia, kertoo Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Simo Takalammi.

– Tämän vuoden 23 milj. euron taso on riittävä yksityisteiden korjausvelan pitämiseksi kurissa, kun huomioidaan siihen päälle tuleva tieosakkaiden omarahoitusosuudet, laskee Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Simo Takalammi.

Korjausvelan tehokas alentaminen edellyttäisi noin 40 milj. euron vuotuista rahoitusta. Suomen Tieyhdistys vaatii yksityistieavustusten säilyttämistä vähintään Liikenne 12 -suunnitelman mukaisella tasolla, joka on noin 25 miljoonassa eurossa.

Avustusprosenttia korotettiin vuosiksi 2023-2025, mutta leikkaus vie rahat

Valtio avustaa yksityisteiden perusparannuksia 70 %:n osuudella vuosina 2023-2025. Avustus korotettiin määräaikaisesti 50 %:sta 70 %:iin, mutta budjettiin esitetty rahamäärän leikkaus uhkaa tehdä tavoitteen tyhjäksi. Tieosakkaat vastaavat hankkeiden kustannusten loppuosasta.

Tiekuntia on aktivoitu nousseiden avustusprosenttien myötä peruskorjaamaan teitä ja siltojaan. Nyt tämä työ ja suunnitellut hankkeet uhkaavat jäävät kesken. Hankkeita on paljon valmistelussa ja ne jäävät suunnittelun asteelle, jos rahoitusta ei tule odotusten mukaisesti.

– Kyse on myös rakennusalan työllisyydestä. Teiden peruskorjaukset työllistävät lähes yksinomaan paikallisia ammattilaisia, joten vaikutus maakunnissa on suuri, mikäli kymmenien miljoonien hankkeet jäävät tekemättä, muistuttaa yksityistieasiantuntija Teuvo Taura Suomen Tieyhdistyksestä.

Suomessa on yksityisteitä noin 360 000 kilometriä ja niiden kunnosta vastaavat tieosakkaina toimivat maanomistajat, jotka vastaavat myös suurilta osin niiden kustannuksista. Yksityistieverkosto on olennaisen tärkeä osa liikennejärjestelmäämme.

Lähde: Tieyhdistyksen artikkeli

Talvi painaa päälle ja toppatakkiakin jo tarvitaan

Päivät ovat lyhentyneet jo pitkään, viimeisen kerran vilkaistaan vielä olan yli menneeseen ja käännetään kelloja taaksepäin mennyttä kesää kohti lokakuun viimeisenä viikonloppuna. Niin se kesä meni että vilahti, alun koleudesta ja loppukesän sateista piittaamatta.
Perusparannushankkeita on myyty tiekunnille ja kantavuusmittauksia tehty ahkeraan. Ja nyt se sitten tuli sekin tieto, että hallituksen säästöohjelmiin kuuluvat myös nämä jo hehkutetut perusparannusrahat… Budjettineuvottelujen edetessä sitten tullaan näkemään, moniko orastavista hankkeita päästään toteuttamaan.

Talven tuloon on joka tapauksessa varauduttava, täällä etelässäkin saatiin jo varhainen ensilumi. Onneksi se suli pois ja plussanpuoleisia päiviä on vielä luvassa ennen talven todellista tuloa. Vielä ehtii nopeasti lanata tie talvikuntoon, jos syksyn sateet ovat sitä kovin rei’ittäneet. Ja nopsaan nuo aurausmerkitkin tulisi laittaa, jos vielä eivät ole paikoillaan. Onhan muistettu sopia urakoitsijan kanssa tien auraaminen ja tarpeen mukainen hiekoittaminen, ettei pääse hanget ja liukkaat yllättämään?

Täällä toimiston puolella jatkuvat nämä tavalliset paperityöt, muistutellaan vielä viimeisiä matti myöhäisiä maksamaan tiemaksuja ja niputetaan tiliotteita mappiin. Hankkeet etenevät ajallaan ja ensi vuosi aloitetaan heti alusta alkaen liukkaasti kokouksia järjestäen. Tulee uutta intoa sitten, kun päivät ovat jo kukonaskeleen pitempiä kuin vielä odotettavissa olevan joulun tienoossa. Mutta onhan siinä pimeydessäkin hyvät puolensa, tulee poltettua noita tunnelmavaloja omaksi ja muidenkin iloksi. Eli valon keskeltä pimeyttä kohti, heijastimet heilumaan ja varovaisuutta liikenteessä!

Aurinko paistaa, päivät pitenee ja routavauriot paljastuvat

Ensimmäiset leskenlehdet jo kurkistavat hangen alta, ja viimeisetkin hanget varjopaikoista lähtevät sulamaan ainakin täällä eteläisessä Suomessa.
Päivien pidentyessä kellotkin on käännetty jo kohti kesää ja hetken herätään aamuun kilpaa auringon kanssa. Pian se aurinko kuitenkin voittaa, riippuen vähän siitä, missä päin Suomea ollaan 🙂
Tänä keväänä näyttää siltä, että routavaurioita on enemmän kuin edellisen talven jäljiltä. Nyt on hyvä pohtia myös sitä, tarvitaanko tiellä kunnon perusparannus. Onko isoja rumpuja vaihtotarpeessa, kuivatuksessa ja kantavuudessa puutteita, tulva- tai routavaurioiden korjaamista ym. Jos näin on, perusparannukseen on mahdollista saada valtionavustusta.
Yksityistieasetukseen on tullut väliaikainen muutos vuosille 2023–2025. Näiden kolmen vuoden aikana tiekunta voi saada valtionavustusta suuremmalla avustusprosentilla yksityistien perusparantamiseen. Tiekunnat voivat hakea valtionavustusta ELY-keskuksesta.

Valtionavustuksen enimmäismäärät nousevat seuraavasti:

  • tavanomaiset tien parantamiskohteet 50 % → 70 %
  • merkittävimmät siltakohteet 75 % → 85 %
  • luonnonolosuhteiden aiheuttamat yllättävät korjauskohteet 75 % → 85 %
  • lauttapaikka ja vuosittain purettava silta 80 % → 85 %, vähintään 80 %
  • talvitie 65 % → 70 %

Tiekuntien kannattaa laittaa nyt toimeksi ja ottaa käsittelyyn perusparannushankkeen käynnistäminen kokouksissaan. Karkea arvio perusparannushankkeen kustannuksista voidaan tehdä kokoukseen, tyypillisesti perusparantaminen maksaa noin 15 000 – 20 000 euroa / km. Kokouksessa voidaan myös päättää hankkeelle maksimikustannusarvio.

Tiekokous voi myös päättää tiekunnan hallinnon siirtämisestä ulkopuoliselle tieisännöitsijälle. Osakastiedot ja tien käyttö voidaan samalla päivittää sekä yksiköinti tehdä viimeisimmän suosituksen mukaiseksi. Maanmittauslaitoksen uusin suositus alkaa olla valmiina ja se julkaistaan viimeisimpien tietojen mukaan touko-kesäkuun aikana.

Syksy on ja talvi saapuu

Kellojen veivaaminen on lopullinen niitti talviaikaan siirtymiselle.

Vuodenkierto alkaa lähestyä loppuaan. Teitä lanataan ja sorastetaan talvikuntoon. Koronanaikaisia  ja -jälkeisiä tiekokouksia on vuoden aikana pidetty tai sitten ei. Jos kokouksia ei ole pidetty syystä tai toisesta, nyt on korkea aika laittaa tiekunnan asiat järjestykseen, pitää vaikkapa ylimääräinen kokous ja päättää tiemaksulaskujen ennakkolaskujen lähettämisestä.
Jos tiekunnan pankkitili ammottaa tyhjyyttään ja laskujakin on päässyt erääntymään, on jo kiire! Talvi tekee tuloaan ja tietä pitää muutenkin hoitaa, eikä urakoitsijat sitä tule tekemään, jos edellisetkin laskut ovat maksamatta!
Hoitokunnan tai toimitsijamiehen päätöksellä ylimääräinen kokous voidaan järjestää ja siellä voidaan päättää kassan pikaisesta paikkaamisesta, kevään vuosikokouksessa sitten puidaan asiat tarkemmin ja vahvistetaan ennakkomaksut. Tai jos ehditään ja on resursseja, voidaan tehdä talousarvio ja maksuunpanoluettelo sekä vahvistaa ne samoin tein. Tilanteen mukaan.
Jos edellisestä kokouksesta on päässyt livahtamaan jo yli neljä vuotta, voi kuka tahansa osakas päättää kokouksen koolle kutsumisesta, yksityistielain 61 §:n mukaisesti. Tässäkin asiassa koulutettu tieisännöitsijä voidaan kutsua apuun 🙂

Toivottavasti saamme sopivan lumisen ja pieniä pakkasia pitävän talven, jolloin tietkin pysyvät paremmassa kunnossa. Eikä niitä koko talven kestäviä rospuuttokelejä. Ajelkaahan varovasti!