Talvi painaa päälle ja toppatakkiakin jo tarvitaan

Päivät ovat lyhentyneet jo pitkään, viimeisen kerran vilkaistaan vielä olan yli menneeseen ja käännetään kelloja taaksepäin mennyttä kesää kohti lokakuun viimeisenä viikonloppuna. Niin se kesä meni että vilahti, alun koleudesta ja loppukesän sateista piittaamatta.
Perusparannushankkeita on myyty tiekunnille ja kantavuusmittauksia tehty ahkeraan. Ja nyt se sitten tuli sekin tieto, että hallituksen säästöohjelmiin kuuluvat myös nämä jo hehkutetut perusparannusrahat… Budjettineuvottelujen edetessä sitten tullaan näkemään, moniko orastavista hankkeita päästään toteuttamaan.

Talven tuloon on joka tapauksessa varauduttava, täällä etelässäkin saatiin jo varhainen ensilumi. Onneksi se suli pois ja plussanpuoleisia päiviä on vielä luvassa ennen talven todellista tuloa. Vielä ehtii nopeasti lanata tie talvikuntoon, jos syksyn sateet ovat sitä kovin rei’ittäneet. Ja nopsaan nuo aurausmerkitkin tulisi laittaa, jos vielä eivät ole paikoillaan. Onhan muistettu sopia urakoitsijan kanssa tien auraaminen ja tarpeen mukainen hiekoittaminen, ettei pääse hanget ja liukkaat yllättämään?

Täällä toimiston puolella jatkuvat nämä tavalliset paperityöt, muistutellaan vielä viimeisiä matti myöhäisiä maksamaan tiemaksuja ja niputetaan tiliotteita mappiin. Hankkeet etenevät ajallaan ja ensi vuosi aloitetaan heti alusta alkaen liukkaasti kokouksia järjestäen. Tulee uutta intoa sitten, kun päivät ovat jo kukonaskeleen pitempiä kuin vielä odotettavissa olevan joulun tienoossa. Mutta onhan siinä pimeydessäkin hyvät puolensa, tulee poltettua noita tunnelmavaloja omaksi ja muidenkin iloksi. Eli valon keskeltä pimeyttä kohti, heijastimet heilumaan ja varovaisuutta liikenteessä!